Tunge Innovaatiosi Pörssiin

Mahdollisuus kerätä uutta pääomaa

Listautuessa ja listalla ollessa yhtiö voi laskea liikkeelle uusia osakkeita ja kerätä kasvurahoitusta sijoittajilta.

Osakkeesta työkalu yrityskauppoihin

Likvidi ja markkinan arvostama osake voi olla kilpailuetu ja tehokas maksuväline yrityskaupoissa.

Uskottavuus asiakkaiden ja muiden sidosryhmien silmissä

Listayhtiö raportoi tilanteestaan säännöllisesti markkinalle ja noudattaa listayhtiönä tiettyjä hyvän hallinnon vaatimuksia.

Listayhtiön näkyvyys

Listayhtiö tulee sijoittajien tietoon ja saa tyypillisesti näkyvyyttä pörssimediassa. Joissain tapauksissa yhtiön aktiivinen omistajayhteisö voi myös markkinoida yhtiötä tai muodostua uskolliseksi asiakaskunnaksi.

Momentum

Listautuminen on koko yritykselle hieno saavutus ja tuo onnistuessaan koko organisaatioon lisää energiaa ja intoa sekä käynnistää uuden vaiheen yrityksen elinkaarella.

Hallinnon kehittyminen

Listautuessa yhtiö tyypillisesti kehittää hallintoaan ja lisää kurinalaisuuttaan velvoitteiden täyttämiseksi, mikä voi vahvistaa yhtiön johtamista.

Kiinnostava, selkeä ja etenevä sijoittajatarina

Sijoittajat vaativat yritykseltä selkeää strategiaa ja tuloksia sen toteutuksessa. Suuntaansa etsivä yritys ei välttämättä saa listalla työrauhaa toimintansa kehittämiseen.

Hallinnon riittävä kypsyys

Listayhtiön velvoitteet ja vaadittu hallinnon kypsyys voi pienimmissä yrityksissä muodostaa toiminnan mittakaavaan nähden turhan suuren kuluerän. Listayhtiön prosessit ovat yritykselle usein myös hyödyllisiä, mutta ei välttämättä kaikissa kehitysvaiheissa.

Sisäisen viestinnän hallinta

Listayhtiön tulee viestiä kaikille sijoittajille samanaikaisesti, mikä asettaa tiettyjä rajoitteita myös tiedon sisäiselle jakamiselle.

Riittävä markkina-arvo

Listayhtiön osakkeella tulee olla toimiva jälkimarkkina, joka vaatii riittävän suuren määrän sijoittajia ja vapaasti markkinoilla vaihdettavia osakkeita. Listayhtiölle aiheutuvista kuluista, jotka ovat noin 100-150 tuhatta euroa pienelle First North -yhtiölle, ei myöskään pitäisi muodostua yhtiölle liian suurta taakkaa. Nyrkkisääntönä suosittelemme vähintään 15 miljoonan euron markkina-arvoa ennen listautumisannissa kerättäviä varoja.

Pitkäjänteisyys ja sitoutuminen

Listautuminen määrittää koko yrityksen loppuelämää ja listalle mentyä helppoa paluuta ei ole. Jos listalle pyritään ilman omistajien ja avainhenkilöiden sitoutumista, omaa hetkellistä arvostustasoa optimoiden tai yksittäisen omistajatahon intressit edellä, on epäonnistumisen riski korkea.

Valmius yrityksen toiminnan julkiseen läpivalaisuun

Listayhtiö raportoi toiminnastaan avoimesti ja säännöllisesti. Mahdolliset luurangot kaapissa nousevat tällöin helposti julkisuuteen ja myös hyvin perustein tehdyt päätökset, esimerkiksi sisäpiirijärjestelyihin liittyen, voivat näyttäytyä julkisuudessa kyseenalaisilta riippumatta niiden taustoista. Listautuvalle yritykselle onkin arvokasta toimia korostetun vastuullisesti ja olla valmis toimintansa kriittiseen käsittelyyn julkisuudessa, osin myös epäreiluun sellaiseen.

Neuvonantajien valinta

Neuvonantajien valitseminen voi tuntua erittäin haastavalta, etenkin jos ei ole täysin varma siitä, mikä kunkin neuvonantajan rooli sisältää. Tärkeimmät neuvonantajat, jotka jokaisessa listautumisprosessissa tarvitaan, ovat taloudellinen neuvonantaja (tyypillisesti investointipankki, joka toimii myös projektinjohtajana), oikeudellinen neuvonantaja (tyypillisesti asianajotoimisto), liikkeeseenlaskijan asiamies sekä listautumisvalmiuden arvioija.

Lähes yhtä tärkeää roolia, mutta ei kuitenkaan pakollista, edustaa myös viestinnällinen neuvonantaja, joka auttaa yhtiötä hiomaan sijoittajaviestintäänsä sekä pitää huolen siitä, että nämä viestit saavuttavat kohderyhmänsä. Viestinnällisiä neuvonantajia voivat olla esimerkiksi Inderesin tapainen sijoittajaviestintään erikoistunut toimija tai viestintätoimistot.

Sisäisten prosessien saattaminen listallaolovaatimusten tasolle

Listatuille yhtiöille on olemassa vaatimuksia, jotka poikkeavat listaamattomien yhtiöiden vaatimuksista. Nämä liittyvät esimerkiksi taloudelliseen raportointiin, tiedonantovelvollisuuteen, hyvään hallinnointitapaan ja sisäpiiritiedon julkistamiseen.

Pörssi vaatii, että listautuva yhtiö teettää listautumisvalmiuden kartoituksen (IPO Readiness Due Diligence), jonka tyypillisesti tekee Big Four -yhtiö tai muu vastaava toimija. Tämän kartoituksen ideana on selvittää yhtiön nykyiset sisäiset prosessit sekä tehdä toimenpidesuunnitelma ja -aikataulu.

Listautumisvalmiuden varmistaminen liiketoiminnan näkökulmasta

Sisäisten prosessien lisäksi listautumisvalmiuteen vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kypsyys ja ymmärrettävyys sijoittajan kannalta sekä yhtiön omistajien tahto. Keskeisiä tekijöitä ovat sijoittajatarinan houkuttelevuus, uskottavuus ja selkeys sekä yrityksen kehitysvaihe.

Inderes tarjoaa listautumista harkitseville yrityksille ilmaisen listautumisvalmiuden arvion sijoittajien ja analyytikoiden näkökulmasta.

Osakkeiden arvo-osuustaminen

Arvo-osuusjärjestelmä on arvopaperien sähköinen rekisteri, joka mahdollistaa yleiseen liikkeeseen laskettujen arvopaperien omistuksen rekisteröinnit. Listattavan yhtiön osakkeet rekisteröidään arvo-osuusjärjestelmään listautumisprojektin aikana. Arvo-osuustaminen saattaa kestää muutamasta viikosta jopa yli 6 kuukauteen.

Yhtiöesitteen / listautumisesitteen valmistelu

Yhtiöesite on tyypillisesti listautumisprojektin kaikkein eniten työtä vaativa kokonaisuus ja sen tärkein dokumentti. Mikäli listautumisannin koko on yli 8 miljoonaa euroa, tulee laatia listautumisesite, joka tulee hyväksyttää Finanssivalvonnalla. Mikäli annin koko on enintään 8 miljoonaa euroa, riittää yhtiöesite, joka hyväksytetään pörssillä.

Kolme neuvoa yhtiöesitteen tehokkaaseen laadintaan:

1. Selkeä työnjako — pilkko esite selkeisiin kokonaisuuksiin, jotka jaetaan neuvonantajien ja yhtiön kesken
2. Käy kokonaisuuden kimppuun osissa — aloita luonnostelu mahdollisimman aikaisin
3. Välttäkää mammuttisessioita — pitkät läpikäyntipalaverit eivät tuota lisäarvoa; itsenäiset kommentointikierrokset toimivat paremmin

Arvonmääritys ja transaktiorakenne

Investointipankki tekee listautumisprojektin aikana arvonmäärityksen listautuvasta yhtiöstä. Transaktiorakenteen suunnittelussa määritetään yhtiölle sopiva listautumisen jälkeinen omistusrakenne. Ensimmäinen kysymys on, myyvätkö jotkin yrityksen nykyisistä omistajista osakkeita (antiosakkeet) vai kerätäänkö annissa ainoastaan uutta rahaa yritykselle (uudet osakkeet).

Pörssi vaatii, että yhtiön osakkeista vapaan kaupankäynnin kohteena tulee olla vähintään 10 % kaikista osakkeista. Lisäksi yhtiöllä tulee lähtökohtaisesti olla yli 300 osakkeenomistajaa, jotka kukin omistavat vähintään 500 euron edestä osakkeita.

Viestinnällisten valmiuksien rakentaminen

Listautumisprosessin yhteydessä yhtiölle rakennetaan viestinnälliset valmiudet listayhtiönä toimimiseen. Valmiuksien rakentamiseen kuuluu mm. yhtiön puhehenkilöiden valmentamista, mediasuhteiden rakentamista, talousraportoinnin pohjien laatimista, sijoittajaviestinnän vuosisuunnittelua, tiedonantopolitiikan ja kriisiviestinnän ohjeiston laatimista sekä sijoittajasivuston rakentamista.

Listautumispohdinnoista kertominen julkisuuteen

Vaikka moni listautuja kertoo aikeistaan vasta juuri ennen listautumisajankohtaa, voi aikeiden aikaisemmasta viestimisestä julkisuuteen saada merkittävää hyötyä prosessissa. Tämä antaa sijoittajille paremmin aikaa tutustua yhtiöön ja mahdollistaa palautteen keräämisen jo prosessin aikaisemmissa vaiheissa.

Tarvittavat yhtiöoikeudelliset päätökset

Osana listautumisprosessia listautuvan yhtiön tulee tehdä erilaisia yhtiöoikeudellisia päätöksiä, joista keskeisimmät ovat: yhtiön osakkeiden liittäminen arvo-osuusjärjestelmään, yhtiömuodon muuttaminen julkiseksi osakeyhtiöksi, osakkeiden splittaus, hallitukselle annettava osakeantivaltuutus listautumisannin toteuttamiseksi sekä mahdollisten luovutusrajoitusten poistaminen yhtiöjärjestyksestä.

Myynti ja markkinointi instituutiosijoittajille

Instituutiosijoittajat ovat ammattisijoittajia, joille allokoidaan tyypillisesti merkittävä osa listautumisannista. Markkinointi instituutiosijoittajille aloitetaan tyypillisesti jo useita kuukausia ennen varsinaista listautumista. Institutionaalisia sijoittajia tavataan ensimmäisen kerran ns. Early look -presentaation yhteydessä.

Ankkurisijoittajat sitoutuvat merkitsemään listautuvan yhtiön osakkeita jo ennen varsinaista merkintäaikaa. Ankkurisijoittajilla on tärkeä rooli prosessissa: nimekkäiden ankkureiden mukaan saaminen lisää listautumisen uskottavuutta muiden sijoittajien silmissä.

Myynti ja markkinointi yksityissijoittajille

Listautumisannin myynti ja markkinointi yksityissijoittajille käynnistetään tyypillisesti ITF-päivän (Intention to Float) yhteydessä. Markkinointitoimenpiteet sisältävät sekä perinteistä mediamarkkinointia että sijoittajatapahtumia. Yksityissijoittajamarkkinoinnin kulmakivenä toimii hyvät sijoittajasivut.

Sijoittajille pidetään tyypillisesti myös roadshow-tapahtuma, jossa yhtiö esittelee toimintaansa sijoittajille. Nykyään roadshow-tapahtumat järjestetään lähes poikkeuksetta webinaareina.

Allokaatio ja listautuminen

Kun merkintäaika loppuu, hallitus päättää toteuttaa listautumisen ja investointipankki tekee allokaatioehdotuksen — laskelman, jonka perusteella päätetään kuinka monta osaketta kukin merkitsijä saa. Ylimerkintätilanteessa sijoittajat ovat merkintäaikana merkanneet enemmän osakkeita kuin mitä on ollut tarjolla.

Hallitus hyväksyy allokaation ja tekee päätöksen listautumisen toteuttamisesta. Prosessi huipentuu ensimmäiseen kaupankäyntipäivään ja pörssin kellonsoittotapahtumaan.

Listayhtiön elämän aloittaminen

Listautuminen on yhtiölle usein hieno merkkipaalu. Listautumisen tärkein osa on kuitenkin sen mahdollistama elämä listayhtiönä. Listautumiseen johtaneen projektin aikana yhtiölle on rakennettu valmiudet toimia listayhtiönä ja projektin lopuksi yhtiö pääsee toteuttamaan strategiaansa listayhtiön asemaa hyödyntäen.